torstai 29. lokakuuta 2009

Scarlett's Hidden Treasures part 2

"Oh dear! Oh dear! I shall be too late!"

"Fööni: Pistä vaikka Skypees"

Jyväskylän reissun jälkeen kassiini oli jostain kumman syystä
löytäneet tiensä nämä kaksi esinettä. Keittiön seinälle päätynyt
kello löytyi Sisustus Selmasta. Se hurmasi minut oitis.Hauskalla
myyntitekstillä varustetusta puhelimesta tulee jossain vaiheessa
laukku, kunhan löydän tarkoitukseen sopivan vanhan laukun tai
puhelimeen sopivaa kangasta, josta voi ommella laukun.

Äidiltä ja Bubblelta saadut peltipurkit
löysivät paikkansa keittiön hyllystä

Keittiöpyyhkeitäkään ei voi olla liikaa


Pian Bubble saapuu vierailulle ja huominen ilta vietetään Suomen parhaimman bändin eli Manboyn keikalla Nuclear Nightclubissa. Nyt kaikki Oulussa ja lähistöllä olevat kipin kapin perjantaina kymmenen maissa Oulun keskustaan osoitteeseen Uusikatu 23. Liput maksavat 8 euroa ja sisältävät narikkamaksun. Manboyn lisäksi lavalle nousee minulle uusi tuttavuus 80th Disorder, joka kuulostaa ehdottamasti tsekkaamisen arvoiselta.

keskiviikko 28. lokakuuta 2009

Scarlett's Hidden Treasures

Viime perjantaisen Patrick Wolfin keikan jälkeen suuntasin kohti Jyväskylää, josta kotiuduin vasta eilenillalla. Ihanaan viikonloppuun mahtui ystävien näkemisen lisäksi paljon kaikenlaista jo mainitusta leffasta ja herkuttelusta aina kirppistelyyn ja ravintolassa käyntiin asti. Koruja tekevän ystävän luona vierailussa on muuten myös se hyvä puoli, että saa tonkia myytävien korujen kasaa ja hamstrata itselleen mieluisia koruja. Rajoitin tällä kertaa hamstrauksen kolmeen, vaikka paljon muutakin olisi tehnyt mieli. Maatuska-korvakorut ovat viettäneet aikaa korvissani jo parin päivän ajan, samoin vanhasta dia-kehyksestä, negatiivista sekä muoviaseesta tehty kaulakoru. Verenpunaisella musteella täytetyt lasipullo-korvikset sopisivat täydellisesti Halloweenin tunnelmaan ja vampyyriksi pukeutumiseen! Viikonloppuna on kuitenkin Bubblen vierailun tiimoilta niin paljon muuta ohjelmaa, että kunnon Halloween-kemuilu taitaa jäädä väliin.


(korut marianeiti)

lauantai 24. lokakuuta 2009

Wolf Song

Enää en ole niin katkera siitä, että torstainen Musen keikka jäi minun osaltani väliin. Syynä tähän on huikean ihanan mahtava ja eroottinen Patrick Wolfin keikka eilen Tavastialla. Sanotaanko näin, että erittäin läheiseen ihokontaktiin herran kanssa siinä keikan aikana pääsi ;) Toiseenkin ääripäähän tunneskaalassa päästiin: "The Sun Is Often Outin" aikana pääsi itku. Luoja se poika osaa laulaa! Patrick puheli paljon keikan aikana ja oli aivan ihastuttava. Kuvat keikalta ovat, kuten yleensä, täysin tärähtäneitä. Onneksi videomateriaalia on paljon.

Keikan aloitti "The Childcatcher"



Damaris



Who Will?



Theseus
(Patrick kiitti suomalaisia siitä, että meillä on
sellainen upea soitin kuin kantele. Tämä oli vain niin awwwww)




The Sun Is Often Out



Hard Times



Vulture
(Encoren aikana sitä aiemmin mainittua ihokontaktia. Kamera hieman heittelehtii
minne sattuu, koska toinen käteni teki jotain muuta..)




Muita keikalla kuultuja biisejä olivat: Tristan, The Shadowsea, The Stars, Bluebells ja Magic Position. The Libertine ja Wind In The Wires jäivät kuulematta, mutta elättelen toivoa, että kuulen ne Lontoossa muutaman viikon päästä.

Keikkavaatteina oli nahkalegginsien ja saappaiden
lisäksi uusi mekko, joka jostain kumman syystä
näyttää kuvissa siniseltä, vaikka se on
oikeasti tummanvioletti!


Tässä epätoivoista muokkausyritystä saada mekko
näyttämään edes hieman siltä väriltä, mitä se on luonnossa

lauantai 17. lokakuuta 2009

Carnival

Mistä on hyvät valokarnevaalit tehty?

Virneistä ja

halauksista,

valoista ja

vauhdista,

mustekaloista ja

kurpitsoista,

maailmanpyörästä ja

auringosta,

maagisesta hohteesta ja

väsyneestä bloggarista.

Niistä on hyvät valokarnevaalit tehty. Linnanmäen valokarnevaaleissa
perjantaina Bubblen kanssa.

torstai 15. lokakuuta 2009

Lands End


Havahduin hieman liian myöhään siihen, että tänään on Blog Action Day aiheenaan ilmastonmuutos. En todellakaan ole mikään malliesimerkiksi ekologisesti elävästä henkilöstä, mutta omilla pienillä valinnoillani pyrin edes hieman vaikuttamaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen. Uusia ekologisempia valintoja pyrin tekemään aina, kun eteen tulee sellainen asia, jonka oikeasti voisin tehdä toisella tavalla. Seuraavaksi kokeiluun pääsevät pesupähkinät. Toki on hyvinkin paljon asioita, joissa minulla olisi parantamisen varaa, mutta jo pienilläkin asioilla voi saada aikaan suuren muutoksen.


Liikun useimmiten kävellen tai pappani vanhalla, hyväksihavaituilla pyörällä. En juuri koskaan aja autoa ja käytän julkisia liikennevälineitä, jos kävely tai pyöräily ei tule kysymykseen.

Mummolan vintiltä pengotut vanhat esineet, kirpputorilöydöt ja kierrätysmateriaaleista tehdyt korut, laukut ja vaatteet kuuluvat olennaisesti pukeutumiseeni ja sisustukseeni.

En tilaa mitään lehtiä kotiin, enkä edes osta niitä usein. Luen lehtiä kirjastossa, kahviloissa tai ystävien luona.

Sammutan kaikki sähkölaitteet yöksi ja otan töpselit, laturit yms. irti seinästä, kun en käytä niitä. En muutenkaan mielestäni käytä sähköä kovin paljon.


En ole kasvissyöjä, mutta olen vähentänyt lihansyöntiä huomattavasti kuluneen vuoden aikana.

Kierrätän biojätteet, pahvit, paperit, metallit, lasit yms.

En omista astianpesukonetta ja olen muutenkin melko säästeliäs vedenkäytön kanssa.

Pesen aina täysiä koneellisia pyykkiä.

Lennän vähän. Elämäni aikana olen lentänyt vain neljä kertaa. Lentokerrat tulevat lähivuosinakin jäämään maksimissaan kolmeen kertaan vuodessa.

sunnuntai 11. lokakuuta 2009

Cover It

Hienoja covereita löytyy vaikka millä mitalla, mutta tässä kymmenen suosikkiani. Nämä coverit ovat paljon parempia tai parissa tapauksessa ainakin yhtä hyviä kuin alkuperäiset. Alkuperäisen version pääsee kuuntelemaan klikkaamalla suluissa olevaa bändin nimeä. YouTubesta ei tietenkään aina löytynyt albumiversiota tai siihen ei ole olemassa minkäänlaista virallista videota, joten joissain tapauksissa saatte tuijottaa ruudulla näkyviä kuvia tai tekstiä. Vinkki: älkää katsoko, kuunnelkaa.

Nine Inch Nails: Dead Souls
(Joy Division)




José Gonzalez: Love Will Tear Us Apart
(Joy Division)



Ane Brun: The Dancer
(PJ Harvey)



Placebo: Running Up That Hill
(Kate Bush)



Steven Wilson: A Forest


Sneaker Pimps: Firestarter
(The Prodigy)



A Perfect Circle: When The Levee Breaks
(Led Zeppelin)



Hellsongs: Paranoid
(Black Sabbath)



Brian Molko: Five Years
(David Bowie)



Agua de Annique: Blower's Daughter
(Damien Rice)

lauantai 10. lokakuuta 2009

Tell Me Your Secrets

Kun tämän palkinnon saa niin täytyy tehdä seuraavat 7 kohtaa:

Kiitä sitä jolta sait tunnustuksen
Kopioi kuva ja liitä blogiisi
Laita linkki keneltä sait tunnustuksen
Kerro seitsemän asiaa itsestäsi, mitä muut eivät vielä tiedä
Anna tunnustus seitsemälle
Linkitä nämä blogissasi
Kerro näille seitsemälle tunnustuksesta


Mukavaa, sain blogistani tunnustuksen Sonjalta. Kaunis kiitos siitä. Nyt saatte siis tietää seitsemän uutta asiaa minusta:

1. Rakastan seepraraitoja. Ottaisin seepran lemmikiksi, jos se olisi mahdollista.

2. Jauhelihakeittoa syödessäni sulatan sekaan pieniä paloja juustoa. Tämä tapa on jäänyt lapsuudessa vietetyistä hoitovuosista ihanien hoitotädin ja -sedän luona, jotka olivat melkein kuin kolmannet isovanhemmat.

3. Minulla on jyrsijäkammo. Pelkään rottia yli kaiken.

4. Olen toivoton herkkusuu. Saatan syödä yksin ison suklaalevyn yhdeltä istumalta eikä tee edes tiukkaa.

5. Haluaisin oppia soittamaan kitaraa. Minulla on ollut akustinen kitara nurkassa pölyyntymässä jo vuosia. En vain saa aikaiseksi mennä soittotunneille. Olen katkera siitä, että minua ei pienenä ole laitettu soittotunneille. Okei..en silloin itse halunnut. Olin typerä.

6. Käytän villasukkia vuodet läpeensä, niin talvella kuin kesälläkin.

7. Olen usein haaveillut laulajan urasta. Ihmisten edessä esiintyminen ei kuitenkaan tule kysymykseen, joten näille haaveille saa jättää hyvästit. Enkä tiedä riittäisikö se äänikään.


Tunnustukset lähtevät eteenpäin näille ihanuuksille:

Twilight Cola


Bubble Gun

The Pope's Egg Hat

Cheap Thrills

Mummo

Varpunen


Henskiksen Hekumalliset Herkut

There's A Sea Secret In Me

Voitteko kuvitella, että ostin Hulluilta päiviltä vain hammastahnaa ja ruokaa! Olisihan siellä ollut vaikka mitä ihanaa, mutta päätin pysyä järjissäni. Järki lähtikin sitten Vilassa, joka oli täynnä toinen toistaan ihanempia mekkoja. Yksi kuitenkin sai aikaan täydellisen ihastuksen henkäyksen. Mekosta tuli heti mieleen Tori Amosin kaunis "Liquid Diamonds" enkä yksinkertaisesti voinut jättää sitä kauppaan. Viikon päästä suuntaan hyvän ystäväni kihlajaisiin, joten täytyihän tilaisuuteen uusi mekko hankkia. Tässä vähän kurkistusta kyseiseen kaunottareen. Viikon päästä luvassa kuvia in action.



sunnuntai 4. lokakuuta 2009

Absolutely Attracted To Tori Amos_ Part 2

Musiikillisesti suurimpia rakkauksiani on Tori Amos,
josta on jo pariin kertaan ollut juttua. Omaan kokoelmaan
kuuluu kaikki studiolevyt, muutama sinkku sekä livelevy

A Piano: The Collection

Original Bootlegs


Kirja "Piece By Piece", Dvd:t

sekä massiivinen sarjakuvakirja "Comic Book Tattoo"


lauantai 3. lokakuuta 2009

Wreck This Journal

Törmäsin kirjaseen nimeltä Wreck This Journal kuukausia sitten Hupsistarallaa-blogissa. Kirjasen jokaisella sivulla on ohje, mitä kyseiselle sivulle täytyy tehdä, esimerkiksi sitoa kirjaan naru ja viedä se kävelylle tai piirtää vasemmalla kädellä (toimiikohan tämä niin, että vasenkätiset tekee sitten oikealla?:D). Kun kirjan on viimeistä sivua myöten "tuhonnut", se pitää lähettää itselleen postissa sitomalla kirja kiinni ja lätkäisemällä postimerkki takakanteen. Kirja joko saapuu takaisin tai jää sille tielle. Menetys on sitten vain hyväksyttävä. Ostin omani jo keväällä, mutta olen ollut hieman laiska tuhoamisen parissa. Okei myönnettäköön, että perfektionistille tämä projekti ei ole ehkä mikään maailman miellyttävin, mutta hyvä keino yrittää rikkoa tuota ajattelutapaa. Olen myös valinnut sivuja, joihin on ollut taustalla jokin idea. Ammennan inspiraatiota yleensä aina kirjoista, musiikista ja elokuvista. Kirjassa on lähes sata ohjetta, joten tekemistä kyllä riittää. Tässä jotain omia aikaansaannoksia:



Lause lempielokuvasta "Girl, Interrupted"


Teksti Tove Janssonin kirjasta "Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia"

"Pins in my needles" on Silverchairin biisi

perjantai 2. lokakuuta 2009

Rödsögården

Eilen keikkameiningeissä päällä:
tyllimekko - BikBok
bolero - Vero Moda

sukkahousut - Lindex
kengät - SixMix

kaulakoru - Marianeiti

Syysflunssa ei estänyt eilen suuntaamasta lembibaariin eli 45 Specialiin Rödsögårdenia kuuntelemaan. Keikka oli mahtava. Ainut miinuspuoli oli ne ärsyttävät ihmiset, joilla ei ollut artistia kohtaan edes sen vertaa kunnioitusta, että olisivat pitäneet suunsa kiinni edes niiden hiljaisempien biisien aikana. Jotkut kun olivat tulleet sinne kuuntelemaan musiikkia, eivät muiden ihmisten mölyämistä omista asioistaan kesken keikan. Raivostuttavaa! Tässä kuitenkin muutamia otoksia ja tunnelmia keikalta.






torstai 1. lokakuuta 2009

Absolutely Attracted To Tori Amos



Myra Ellen Amos syntyi 22. elokuuta 1963 pappisperheeseen ja aloitti pianonsoiton ollessaan 2 ½ -vuotias. Kesällä 1969 hänet hyväksyttiin Baltimoressa sijaitsevaan Peabody Conservatory Of Musiciin. Hän on nuorin oppilaitokseen koskaan hyväksytty oppilas. 11-vuotiaana Amos kuitenkin erotettiin koulusta, koska ei soittanut sitä, mitä hänen haluttiin soittavan ja piti enemmän korvakuulolta soittamisesta kuin nuottien lukemisesta. Amos on soittanut baareissa ja klubeissa jo vuodesta 1976 lähtien. Hänen musiikillinen uransa alkoi kuitenkin vuonna 1980 kun hän kirjoitti veljensä kanssa biisin "Baltimore". 21-vuotiaana Amos muutti Los Angelesiin edistääkseen musiikkiuraansa ja vuosina 1984-1989 Amos oli laulajana bändissä Y Kant Tori Read, jolloin hän alkoi käyttää artistinimeään Tori Amos. Bändi ei kuitenkaan menestynyt. Tämän jälkeen Amos alkoi kirjoittaa omaa materiaaliaan. Ensimmäisen kerran Amos esitti Little Earthquakesin materiaalin levy-yhtiö Atlanticille vuonna 1990, mutta sai torjuvan vastaanoton. Vuotta myöhemmin uusi versio levystä sai kuitenkin vihreää valoa. Tori Amoksen sooloura alkoi 1991, kun hän julkaisi EP:n "Me and a Gun". Tämän jälkeen Amos on ollut varsin tuottelias ja on saanut itselleen fanaattisen fanijoukon.

Kymmenen studioalbumia:

Little Earthquakes (1992)
Under The Pink (1994)
Boys For Pele (1996)
From The Choirgirl Hotel (1998)
To Venus And Back (1999)
Strange Little Girls (2001)
Scarlet's Walk (2002)
The Beekeeper (2005)
American Doll Posse (2007)
Abnormally Attracted To Sin (2009)

Amosin laajaan diskografiaan kuuluu studioalbumeiden lisäksi muun muassa live- ja kokoelmalevyjä, 37 singleä sekä 65 b-puolta. Amos tunnetaan myös ahkerana cover-biisien esittäjänä. Pitkän uransa aikana hän on esittänyt oman versionsa yli sadasta eri biisistä. Itse olen tutustunut tämän upean naisen koko tuotantoon ja voin kertoa, että siihen on kyllä mennyt aika lailla aikaa...Kokoelmasta kuvia postauksen osassa 2.

Amos ei ole pysytellyt pelkästään musiikin puolella vaan kirjoitti elämänkertansa "Piece By Piece" Ann Powersin kanssa vuonna 2005. "American Doll Posse" oli konseptilevy, jossa Amos esiintyi viiden eri naisen roolissa. Jokainen näistä Amosin viidestä alter-egosta kirjoitti myös blogia. Vuonna 2008 Tori sukelsi tuntemattomiin vesiin toimittaja Rantz Hoseleyn kanssa ja lopputuloksena oli 480-sivuinen sarjakuvakirja "Comic Book Tattoo", johon yli 80 taiteilijaa loi oman näkemyksensä valitsemastaan Amosin biisistä.

Tällä hetkellä Amos on kiertueella uusimman levynsä tiimoilta. Suomeen kiertue ei valitettavasti tällä kerralla yllä. Ollaan onnellisia siitä, että Amos on edes kerran käynyt Suomessa. Tämä ihme koettiin Provinssirockissa vuonna 2007. Naisen seuraava julkaisu tulee olemaan talvialbumi "Midwinter Graces", josta blogissa on ollutkin aiemmin jo juttua. Amos on jo parin vuoden ajan tehnyt yhteistyötä Samuel Adamsonin kanssa "The Light Princess"-musikaalin parissa. Musikaali perustuu George MacDonaldin samannimiseen satuun, joka julkaistiin jo vuonna 1864. Musikaalin ensi-iltaa kaavailtiin The National Theatreen jo tämän vuoden syksyksi, mutta ilmeisesti saamme odottaa vielä jonkin aikaa. Se tietää ehkä matkaa Lontooseen, kuka lähtee mukaan?

Tämä nainen on livenä jotain aivan uskomatonta. En voi koskaan katsoa näitä videoita ilman kylmänväreitä. Katsokaa itse, ne ovat todellakin sen arvoisia.

Winter


Precious Things


The Waitress



1000 Oceans

Ehkä se minulle kaikkein henkilökohtaisin Torin biiseistä. Omistettu vuonna 1999 menehtyneelle serkulleni, joka oli minulle pikemminkin kuin veli.



Cooling



Sugar


Cruel

Se oli jotain ikimuistoista, kun Tori asteli Provinssirockin lavalle Pip-hahmossaan ja aloitti keikan tällä biisillä. I was in heaven.



Silent All These Years
And last but not least: biisi, jolta blogi on saanut nimensä.